Vaatekaappini on huutanut Hoosiannaa hyllyjen notkuessa vaatteiden aiheuttamasta taakasta vuosikausien ajan. Samaisen kaapin ovet jäävät vaatetungoksen vallitessa mielellään sulkeutumatta; ei hyvä edes sisustuksen näkökulmasta. On paitaa, puseroa, paitapuseroa (hyllyillä, silittämättä (!), housua, hametta, mitä lie puolihousuja, shorteseja ja kaikkea mahdollista taivaan ja maan väliltä. Vaatekaapistani löytyy takavuosien trendivillityksiä ja jonkun sortin klassikkoaineksia iloisessa sekamelskassa. Pikaisena päätelmänä voisi ajatella tilanteeni olevan vähintäänkin hyvä valitessani päivän asuja. Totuus voi kuitenkin olla toista.
"Mulla ei ole mitään vaatteita" on usein kuultu lausahdus vaatekaappini ääreltä. Tämä ei oikeasti pidä paikkaansa. Vaatteita kyllä löytyy, mutta ongelmani taitaakin olla kaksijakoinen. Ensimmäinen ongelma on todennäköisesti siinä että osaanko yhdistellä omistamiani vaatteita toimiviksi asukokonaisuuksiksi. Toinen ongelma on vaatteet jotka eivät syystä tai toisesta ole "omiani". Nämä yksilöt ovat "hetken hairahduksiani", eräänlaisia pikaihastuksia; niitä jotka ovat näyttäneet hyviltä jonkun toisen yllä. Nämä toisten tyylin timantit eivät kuitenkaan ole istuneet ylleni, eivät ole lunastaneet paikkaansa minulla. Tähän samaan kategoriaan itselläni toimimattomista vaatteista sisällytät väärän koon vuoksi käyttämättä jääneet yksilöt. Sopimaton vaate ei saa minulta käyttökertoja. Valitettavasti.
Ihailen yksinkertaista, mutkatonta pukeutumista. Rakastan, tai vähintäänkin suosin, vaatevalinnoissani luonnonkuituja. Olen hylännyt monta kiinnostavaa vaatetta "väärän" materiaalin (lue "keinokuitu") vuoksi. Tiedän tutkivani ennen ostopäätöstäni vaatteen pesulapun materiaalikoostumuksen ja hoito-ohjeet ärsyttävyyteen saakka. Mikäli epäilen vaatteen omaavan harmittavia ominaisuuksia (nyppyyntyvyys, hiostavuus, sähköisyys, hankalahoitoisuus) materiaalinsa vuoksi, pyrin unohtamaan sen takaisin myymälän rekkiin säästyäkseni vaatteen turmeltumisesta harmiloisesti ennen aikojaan. Olen myös kunnostautunut saumojen tarkastuksessa ostoharkinnassa olevien vaatteiden kohdalla. Esimerkkinä mainttakoot että etukappaleen puolelle kiertyvä paidan sivusauma ei ole lainkaan toivottavaa, eihän?
Olen kuluttajana tietyllä tavalla vaativa. Miksi sitten vaatekaappini ei sisällä vain laadukkaita, ajattomia klassikoita? Mistä vaatekaappini sekasorto johtuu? Vastaus tähän on hyvinkin tiedossani. Lankean vaatekaupoille pääasiassa kolmessa tilanteessa; hyvällä mielellä palkitakseni itseäni, pahalla mielellä lohduttaakseni itseäni tai "ei millään mielellä" saadakseni turhautumiseeni mielekkäämpää sisältöä. Vaatekaappini "hutit" on hankittu useimmiten näissä tilanteissa. Olen ostanut jotain ikään kuin saadakseni "muuta ajateltavaa", en niinkään todelliseen tarpeeseen. Surullisinta näitten hutien kohdalla on se että ne ovat saattaneet jäädä kokonaan käyttämättä (tästä todisteena se tosiasia että niissä on edelleen hintalaput paikoillaan).
Sain vuosi sitten Ystävättäreni Puolisolta pienen paikallissanomista leikatun lehtileikkeen, jossa esiteltiin miten muutamilla vaatekappaleilla ja asusteilla saadaan loihdittua erilaisia asukokonaisuuksia. Ensimmäinen ajatukseni oli että "ihan huippua, mutta ei onnistu kohdallani". Otin lehtileikkeen talteen. Olen palannut lehtileikkeen pariin useasti viime vuoden aikana; olen siis kypsytellyt kulutushysteriani taltuttamista aisoihin ja miettinyt mitä järkeä ostoskäyttäytymisessä oikeastaan on.
Olen lukenut useita kirjoituksia mielenkiintoisista projekteista joissa vaatekaaos taltutetaan eri metodein ja projektinhaltijat pääsevät lähemmäs kukin asettamiaan tavoitteitaan. On siis todistettavasti mahdollista omistaa hallittu, tasapainoinen vaatearsenaali. Jos ne muutkin niin miksen minäkin? Ryhtyessäni tosimielessä karsimaan ylijäämää vaatteistani päätin, että ensimmiseksi saavat lähteä ne joissa on ostohetken jäljiltä edelleen hintalaput paikoillaan. Seuraavaksi saivat kyytiä selkeät inhokkini. Poistoon joutivat myös vähänkäytetyt hutihankinnat. Sain aikaiseksi näistä valinnoistani jo melkoisen kirpputorille lähtevien myyntikohteiden kasan. Karsittuani nämä selkeät "ongelmat" pois, jäljelle jäi vielä melkoinen määrä vaatteita. Mitä tehdä niille, tarvitsenko/ käytänkö todellakin näitä kaikkia?
Mietittyäni mikä nyt avuksi, muistin tuolloin kuulleeni projektista nimeltä Project 333. Hakeuduin projektista kertoville www-sivuille perehtymään kyseiseen ideologiaan. Perehdyttyäni projektin periaatteisiin, etsin projektin toteuttaneiden käytännön kokemuksia. Löydettyäni viitteitä tyytyväisistä projektintoteuttajista päätin, että miksen koittaisi tätä minäkin.
Project 333 tarjosi mielenkiintoiset puitteet jo käynnistyneelle projektilleni jonka olen nimennyt "Project 33(+)3":ksi. Omassa projektissani olen valinnut 33 vaatetta ja asustetta joita käytän pääasiassa kolmen kuukauden ajan. Luvun 33 perässä seuraava plussa antaa liikkumavaraa muutamiin ennalta suunniteltuihin yksilöihin joiden käyttö saattaa olla tarpeellista satunnaisina kertoina. Valitsemieni vaatteiden ja asusteitten arsenaaliin ei lasketa alusvaatteita, sukkia, työvaatteita (kohdallani työnantajan tarjoamat), urheiluvaatteita eikä kotivaatteita. Projektiluvuiksi ei laskettu myös aina käyttämiäni koruja.
Mitä tapahtuu sitten jos jollekin vaatteelle/ asusteelle käy ikävästi projektin aikana? Valittujen yksilöitten mahdollisesti tullessa käyttökelvottomiksi, ne joko korjataan tai vaihdetaan tilalle uusi. Mikäli on pakottava tarve turvautua johonkin projektin ulkopuolelle jääneeseen vaatteeseen/ asusteeseen, on luovuttava jostain projektiin kuuluvasta yksilöstä. Olen sopinut itseni kanssa erikseen projektin aikana yllättävistä tilanteista (häät, hautajaiset, muut erityistä huomiota pukeutumisessa ansaitsevat tilaisuudet) jolloin saan valita mielivaltaisesti projektin ulkopuolelta sopivaa päällepantavaa.
Seuraavissa kuvissa esittelen valitsemani vaatteet/ asusteen "My Project 33(+)3 ajaksi:
1. valkoinen T-paita
2. beige T-paita
3. vaaleansininen T-paita
4. harmaa T-paita
5. tummansininen T-paita
6. musta T-paita
7. raitainen pitkähihainen paita
8. beige neuletakki
9. harmaa 3/4- hihainen pusero
10. harmaa neuletakki
11. beige neuletakki
12. petrolin värinen neuletakki
13. valkoinen kauluspaita
14. valkoinen paita
15. ruudullinen kauluspaita
16. vaaleansininen kauluspaita
17. farkkupaita
18. tummansininen kauluspaita
19. musta 3/4-hihainen paita
20. musta jakku
21. nahkahame
22. harmaat farkut
23. tummansiniset farkut
24. mustat farkut
25. harmaa kaulahuivi
26. ruudullinen kaulahuivi
27. mustat nahkahanskat
28. pikkulaukku
29. shopper- laukku
30. saapikkaat
31. biker-bootsit
32. ohuempi takki
33. paksumpi takki
Päätettyni projektikokoonpanoni totesin, että ei onnistu. Ei ihan niin tiukilla ehdoilla kuin mitä oikeaoppinen Project 333 käsittää. Valitsin viisi itselleni tärkeää, pakollista osasta täydentämään vaatevarastoani. Kiivaan pohdinnan tuloksena päädyin seuraavaan viiden asusteen/ vaatteen laajennukseen 33 yksilön lisäksi:
34. pipo
35. vyö
36. pikkulaukku
37. saapikkaat
38. takki
sekä epätodennäköisiin mutta mahdollisiin kolmen kuukauden aikana toteutuviin tilateisiin seuraavat "luottoyksilöt"
39. korolliset saapikkaat
40. laukku.
Mitä haen projektillani? No, vaatekaaoksen taltuttamista tietenkin... Lisäksi haluan selvittää miten tulisin toimeen "vähemmällä". Ja viimeisenä, muttei vähäisempänä tavoitteenani on selkiyttää omaa tyyliäni.
Olen hyvin innoissani tästä projektista. Ajattelin aina välillä postailla tänne projektikuulumisiani eli varautukaahan...
Mitäs sanotte aloittamastani projektistani?
Kivaa meneillään olevaan viikkoa Kaikille!
P.s Unohdin kertoa mitä tapahtui projektin ulkopuolelle jääneille vaatteille/ asusteille jotka eivät lähde kiertoon. Ei hätää; ne ovat turvassa pakattuna pois silmistä Tyttären huoneen vaatesäilytysjärjestelmän sisuksiin.
